2/2018 Dream Circus: UNIIKKEJA VAATTEITA VARKAUDESTA MAAILMALLE
2 JOUKO LAITINEN, TOIMITUSJOHTAJA, NAVITAS YRITYSPALVELUT WARKAUS ON KANSAINVÄLISEN OSAAMISEN KESKUS VARKAUTEEN ON RAKENTUNUT KAUPUNGIN YLI 200 vuotisen teollisen historian aikana ainutlaatuinen kansainvälisen teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä. Kaupungissa sijaitsevat yritykset muodostavat tosiaan ruokkivan ja täydentävän verkoston, johon halutaan liittyä ja johon tarvitaan edelleen lisää yrityksiä ja osaajia. Sijoittaessasi yrityksen Varkauteen, saat heti kansainväliset yrityskontaktit ja verkostot. Varkauteen työhön tuleva pääsee suoraan osaksi kansainvälistä elinkeinoelämää, jossa on mahdollisuus toimia kansainvälisissä tehtävissä oman alansa maailman huippua olevissa yrityksissä. Saimaan rannalla sijaitsevassa Varkaudessa voit asua keskustassa tai luonnon ja vesistöjen keskellä edullisesti ja laadukkaasti. Sinulla on käytettävissäsi toimivat ja runsaat palvelut sekä hyvätasoiset koulut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Kaupungissa on ruotsinkielinen leikkikoulu, esikoulu ja alakoulu sekä englantipainotteista opetusta. Saimaan ja Kallaveden vesistöt tarjoavat ainutlaatuisen hienot mahdollisuudet niin vesillä liikkumiseen kuin kalastukseenkin sekä kesällä että talvella. Metsät ja luontoreitit mahdollistavat retkeilyn, sienestämisen ja marjastamisen kuten myös luonnossa rauhoittumisen ja voimaantumisen. KAUPUNGISSA SIJAITSEVAT YRITYKSET MUODOSTAVAT TOISIAAN RUOKKIVAN JA TÄYDENTÄVÄN VERKOSTON, JOHON HALUTAAN LIITTYÄ JA JOHON TARVITAAN EDELLEEN LISÄÄ YRITYKSIÄ JA OSAAJIA. Toivotamme sinut tervetulleeksi tutustumaan paikan päälle. Kaunista kaupunkiamme ei tänään riittävästi tunneta, jonka myös kesätapahtumamme Sampea ja Samppanjaa vieraat huomasivat. Varkaudessa on työtä ja elämän laatua, jota haluamme korostaa niin varkautelaisille kuin myös muualla asuville. Future Savo hankkeen avulla edistämme kaupungin ja koko maakunnan vetovoimaa työ- ja asuinpaikkana. Kaupungin virikkeellisessä ja innovatiivisessa ympäristössä syntyy runsaasti uusia yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat menestyneet kansallisesti ja kansainvälisesti. Varkautelainen yrittäjä onkin valittu jo kolme kertaa valtakunnalliseksi uusyrittäjäksi. Tämä on merkittävä saavutus itäsuomalaiselle korkean teknologian kaupungille. Onnittelut vielä kerran tämän vuoden voittajalle Mika Purhoselle, joka on vienyt yritystään voimakkaasti ja onnistuneesti kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisyys on monen muunkin kaupunkimme pk-yrityksen kehityksen keskiössä ja tavoitteena kansainvälisten yritysten vanavedessä. Sitä työtä kaupunki, Navitas Yrityspalvelut ja kaupungin vahva yritysverkosto tukevat.
3 NAVITAS NEWS Varkauden seudun elinkeinojen kehittämisyhtiön sidosryhmäjulkaisu Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö ja toimittaja: Marianne Lindroth marianne.lindroth@navitas.fi Toimituskunta: Tuula Kokkonen, Jukka Koskinen, Jouko Laitinen, Eeva Lemiläinen, Sari Ronkainen ja Petra Ryymin Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto: Marianne Lindroth & Mainostoimisto Luode Oy Painatus: Mainostoimisto Luode Oy Kannen kuva: Jone Matilainen SIVU 4 Uniikkeja vaatteita Varkaudesta maailmalle SIVU 6 Savon vetovoima nousuun yhteistyöllä SIVU 8 Teknologia- ja energia-alan huippuosaamista SIVU 11 Vuoden 2018 Uusyrittäjä SIVU 12 Luontoelämykset kiinnostavat SIVU 13 Syksyn tapahtumia KAUPUNKI, NAVITAS YRITYSPALVELUT, OPPILAITOKSET JA YRITYKSET LUOVAT YHDESSÄ TOIMINTAMALLEJA, JOIDEN AVULLA PYSTYTÄÄN VASTAAMAAN ALUEEN YRITYSTEN REKRYTOINTITARPEISIIN. TÄSSÄ NUMEROSSA: SIVU 14 Kaviaaria, musiikkia ja LVL-tuotantoa SIVU 15 Asunnot houkuttavat SIVU 16 Terveyskampuksen rakennushanke etenee aikataulussa SIVU 17 Warkauden kampuksella tapahtuu SIVU 18 Pikkuyrittäjyys tuo vahvuudet esiin SIVU 19 Kehittämisapua, sparrausta ja tapahtumia
4 TEKSTI: MARIANNE LINDROTH KUVAT: JONE MATILAINEN UNIIKKEJA VAATTEITA VARKAUDESTA MAAILMALLE DREAM CIRCUS OY VALMISTAA EHTA.-TUOTEMERKILLÄ VAATTEITA, LAUKKUJA JA KUKKAROITA, JOTKA ILMENTÄVÄT SAVOLAISTA ALKUPERÄÄ JA DESIGNIA. TUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA KOKO VALMISTUSPROSESSI KANKAIDEN VALMISTUSTA LUKUUN OTTAMATTA TAPAHTUVAT SUOMESSA.
5 Yritys työllistää tällä hetkellä toimitusjohtaja Kati Kraemerin sekä hänen sisarensa, myynti- ja markkinointivastaava Laura Kemppaisen. − Minä aloitin yritystoiminnan toiminimellä vuonna 2014. Kaikki lähti takkahuoneen nurkasta ja tein aluksi lähinnä tilausompelua. Innostuin kankaiden suunnittelusta ensin muille ja sitten aloin käyttää niitä myös omassa vaatetuotannossani, kertoo Kati Kraemer. Kraemerin 14 vuotta nuorempi sisko tuli mukaan toimintaan aluksi opiskelujen harjoittelujaksojen myötä. Nyt hän on yhtiökumppani. − Olen saanut alusta asti paljon tukea Navitas Yrityspalveluilta. Wäläkky Keski-SaKAIKKI EHTA. -TUOTEMERKIN KANKAAT OVAT LUOMUA. KANKAAT VALMISTETAAN EUROOPASSA JA VAATTEET OMMELLAAN SUOMESSA. von Uusyrityskeskus auttoi minua paljon kasvu- sekä rahoitusasioissa. Wäläkyn Piia Puotisen opastuksella perustin osakeyhtiön tämän vuoden alkupuolella, kun toiminta alkoi kasvaa voimakkaasti. Laura lähti osakkaaksi yritykseen. Toiminimelläni jatkan edelleen taidepuolen projekteja. Tuella suuri merkitys Kraemer kokee hyötyneensä myös mikroyritysten kasvukokonaisuus MikroGrowsta, jonka osatoteuttaja Navitas Kehitys Oy on. MikroGrown tavoitteena on ideoiden kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut yritysten kesken, joita verkostossa toteutetaan. Pääroolissa ovat yrittäjät, asiantuntija-apuja tarjotaan tarpeen mukaan. − MikroGrown Varkauden yhteyshenkilö Petra Ryymin on ollut coachinani yritystoiminnan kehittämisessä ja häneltä olen saanut paljon apua. On mukava, kun mukana on vierellä kulkija, jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoja, Kraemer sanoo. Tänä päivänä Dream Circus Oy:n liiketoiminta keskittyy naisten vaatteisiin. Suuri osa myynnistä tulee verkkokaupan kautta. − Ensisijaisesti keskitymme vaatteisiin, mutta kyllä meiltä edelleen saa myös kankaita, joita jää yli omasta tuotannostamme. Myynnistä 75 % tulee verkkokaupasta ja 25 % jälleenmyyjiltä sekä puodistamme Varkauden Kauppakadulta. Varkaus on kotikaupunki, ja haluamme pitää pääpaikkamme täällä. Markkina-alueeksi koko maailma .ehta-tuotemerkin päämarkkina-alue on tällä hetkellä Suomessa, mutta tavoitteena on laajentaa toimintaa maailmanlaajuiseksi. Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä vaatteita myydään ympäri maailmaa. − Meillä on jo yksi jälleenmyyjä jenkeissä ja lähdemme Team Finlandin muoti- ja design-matkalle Tokioon kartoittamaan mahdollisuuksiamme Japanissa. Siellä voisimme kokeilla esimerkiksi pop up- tai shop in shop –liikettä. Kraemer näkee, että yrityksen valttikortteina myös maailmanmarkkinoilla ovat taustalla vallitseva ekologinen ajattelu, joka kiinnostaa ihmisiä enenevässä määrin, sekä korkea laatu. − Kaikki kankaamme ovat luomua. Kankaat valmistetaan Euroopassa ja vaatteet ommellaan Suomessa. Olemme oikeita laatufriikkejä. Uudet materiaalit testataan ennen tuotantoa ja meidän tuotteemme eivät todellakaan ole mitään kertakäyttökamaa. Laadukkailla vaatteilla on myös jälleenmyyntiarvoa. Yrittäjyyden Kraemer näkee hyvänä vaihtoehtona itselleen ja Kemppaiselle. − Töitä saa tehdä paljon ja se, että itse sanelet kaiken, on sekä plussa että miinus. Aluksi yrittäjäelämä ahmaisi leijonanosan hereilläoloajasta, mutta nyt ajatuksena on yrittää pitää työajat kohtuullisina ja jopa lomailla välillä, Kraemer nauraa. MIKROGROW Pohjois-Savon mikroyritykset kasvuun • Mikroyritysten kasvun ja kansainvälisty- misen kehittämishanke. • Mukana Varkauden seutu, Sisä-Savo, Kuopion seutu ja Ylä-Savo. • Päätoteuttaja: Kehitysyhtiö Savo-Grow Oy. • Toteutusaika: 1.4.2017–31.12.2019. • Rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus • Pohjois-Savon liiton kautta, Pohjois-Savon kehittämisrahasto, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yritykset. www.savogrow.fi/mikrogrow
6 Future Savo -hankkeessa parannetaan alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen myötä Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti halutuin elämisen ympäristö. EAKR-rahoitteinen Future Savo -hanke kestää vuoden 2020 loppuun. Hankkeen päätoteuttajana on Iisalmen kaupunki ja osatoteuttajina ovat Kehitysyhtiö Savogrow Oy, Kuopion kaupunki sekä Navitas Kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla työpaketeissa uusia tapoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi lisäämällä sekä maakunnan vetovoimaa että pitovoimaa. Vetovoimaisuustyön tulee olla julkisen sektorin, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin yhteinen ponnistus, jotta maakunnan kehittyminen voidaan turvata. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Houkuttelevuus kasvuun aktiivisella toiminnalla Osatoteuttaja Navitas Kehitys Oy:n projektipäällikkö Hanna Vihavainen näkee, että Savon alueella on paljon vahvuuksia, joiden esille tuomiseen tarvitaan aktiivista toimintaa. Hanke ei rajoitu pelkästään Pohjois-Savon alueelle, vaan ylittää maakuntarajat. − Koko Suomessa on tällä hetkellä monilla aloilla työvoimapula. Meidän täytyy saada tämän alueen houkuttelevuus kasvuun kaikkien toimijoiden yhteistyöllä. Aktiivista toimintaa tarvitaan kunnilta, yrityksiltä sekä kolmannelta sektorilta. Tulevaisuuteen on tärkeää satsata juuri nyt ja tämä tarkoittaa esimerkiksi piilotyöpaikkojen esiintuomista. Vihavaisella itsellään on takanaan pitkä ura yritysmaailmassa, viimeisimpänä terveydenhuoltosektorilla lääkärikeskuksen ja sairaalapalveluiden johtajana. Hän näkee uuden työtehtävän kiinnostavana projektina myös henkilökohtaisesti. − Muutin perheeni kanssa tänne Savoon Uudeltamaalta, sillä halusimme parempaa elämisen laatua ja miehelläni on perhesidoksia tänne suuntaan. Mielestäni tällä alueella kaikki on ihmisen kokoista ja elämä on paremmin tasapainossa kuin ruuhka-Suomessa. Olen aloittanut suurella mielenkiinnolla hankkeen parissa, sillä olen tavallaan itsekin koekaniini siinä, kuinka tästä alueesta saadaan sellainen, että ihmiset viihtyvät ja jäävät. Lisää väkeä asumaan ja tekemään töitä Ruuhka-Suomi vetää ihmisiä, mutta siellä ovat omat ongelmansa, kuten korkeat elinkustannukset. Savon, kuten useiden muidenkin maakuntien ongelmana on tällä hetkellä väestön väheneminen ja työvoiman heikko saatavuus. Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi − vuosittain tarvitaan 2 000 ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena on myös se, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. − Alueellemme tarvitaan veto- ja pitovoimaa. Täällä on paljon houkuttelevia tekijöitä; kiinnostavia yrityksiä, elinvoimaa ja vahvuuksia, joista me hankkeen myötä tulemme viestimään paremmin, Vihavainen sanoo. TEKSTI: MARIANNE LINDROTH KUVAT: MARIANNE LINDROTH & NAVITAS YRITYSPALVELUT SAVON VETOVOIMA NOUSUUN YHTEISTYÖLLÄ POHJOIS-SAVOSSA KÄYNNISTYI TOUKOKUUSSA LAAJA MAAKUNNALLINEN FUTURE SAVO -KEHITTÄMISHANKE, JONKA TAVOITTEENA ON EDISTÄÄ MAAKUNNAN VETOVOIMAA MONIPUOLISESTI. HANKKEEN SEUDULLISENA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ ALOITTI VARKAUDESSA NAVITAS KEHITYS OY:LLÄ ELOKUUN ALUSSA HANNA VIHAVAINEN (KTM). HÄNEN TOIMINTA-ALUEENAAN ON KESKI-SAVO. TÄLLÄ ALUEELLA KAIKKI ON IHMISEN KOKOISTA JA ELÄMÄ ON PAREMMIN TASAPAINOSSA KUIN RUUHKA-SUOMESSA.
7 FUTURE SAVO Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -maakunnallinen vetovoimahanke • Pohjois-Savon yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn säilymisen varmistaminen. • Eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain • Nettomuuton kääntäminen positiiviseksi, Pohjois-Savosta maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti ”Halutuin elämisen ympäristö”. • Toteutusaika: 1.4.2018 - 31.12.2020 • Rahoitus: Pohjois-Savon Liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), valtio ja seuturaha. http://www.futuresavo.fi/ Uudeltamaalta Savoon muuttanut Hanna Vihavainen toimii Future-Savo -hankkeen projektipäällikkönä. Hänen toiminta-alueenaan on koko Keski-Savo.
8 TechnoGrowth 2020, TG 2.0 on teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke. − Hankkeella tuetaan toiminta-alueemme teknologiayrityksiä menestymään kilpailukyvyn parantamisella, digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisellä ja käyttöönotolla sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisäämisellä. Rahoittajina hankkeessa ovat Pohjois-Savon Liitto (Euroopan aluekehitysrahasto) sekä alueen kunnat ja yritykset. Hanke on neljän toteuttajan, Navitas Kehitys Oy:n, Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n ja Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:n yhteishanke. Toiminta-alueena on Pohjois-Savon maakunta sekä Joroinen ja Pieksämäki, kertoo projektijohtaja Katja Niiranen. − Keski-Savon alueella toimii vahva ja ammattitaitoinen energia- ja teknologia-alan yritysten keskittymä. Hankkeemme näkökulmasta pyrimme olemaan apuna yritysten keskinäisessä kohtaamisessa ja avustamisessa niin, että yritykset oppisivat tuntemaan toisiaan paremmin ja löytäisivät uusia yhteistyön väyliä. Muun maussa messut, foorumit ja tilaisuudet ovat keinoja, joilla TEKNOLOGIA- JA ENERGIA-ALAN HUIPPUOSAAMISTA KESKI-SAVON ALUEELLA TOIMII MONIPUOLISESTI ERILAISIA TEKNOLOGIA-ALAN HUIPPUOSAAJAYRITYKSIÄ. TECHNOGROWTH 2020, TG 2.0 -HANKE PAITSI TUKEE YRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN, ON AUTTANUT RAKENTAMAAN YRITYSVERKOSTOA, JOSSA MUKANA OLEVAT VOIVAT MYÖS HYÖTYÄ TOISTENSA OSAAMISESTA. TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH
9 kohtaamisia edesautetaan. Teknologiateollisuus tarvitsee ICT-palveluja Pieksämäkeläinen, vuonna 2006 perustettu Documtec Oy tuottaa monipuolisia it-palveluja kahdessa sektorissa. Yritys työllistää toimitusjohtaja Jarkko Vepsäläisen lisäksi kahdeksan henkilöä. − With Concept -puolella tuotamme yrityksille muun muassa moderneja ict-palveluja, tietoliikenneyhteyksiä, etätyömahdollisuuksia, pilvi- ja palomuuripalveluita sekä automatisoituja laitehallintoja. Tarjoamme myös ylläpitoa, tukea ja hallintaa sekä IT-päällikköpalvelua, eli ICT-toimintojen kokonaisulkoistusta, Vepsäläinen kertoo. − Sitten meillä on myös Vision-puoli, joka tarkoittaa ajankohtaisia sovellusratkaisuja, ohjelmointia, työaikakirjausjärjestelmiä, toiminnanohjausta, Office 365-ympäristön hyödyntämistä ja erilaisia integraatiokanavia ja rajapintoja, joiden avulla järjestelmät keskustelevat keskenään. Meillä on myös IoT-osaamista, jota työstämme parhaillaan 3D-talon kanssa, toimintamme on siis aika monipuolista Vepsäläinen naurahtaa. TechnoGrowthiin yritys päätyi mukaan hankeväen aktiivisuuden ansiosta. Kenttäpäällikkö Juha Mikkonen kierteli Pieksämäen yrityksiä ja houkutteli yrityksiä mukaan toimintaan. − Hankkeeseen liittyi paljon asiakkaitamme, joten päätimme lähteä mukaan. Teknologiateollisuus on pääasiakasryhmämme, joten hankkeeseen lähteminen tuki toimintaamme. Olemme saaneet hankkeen kautta hyvin uusia kontakteja ja osallistuneet myös tapahtumiin. Meidän on myös kutsuttu puhujaksi 11.10. hankkeen kv-foorumitilaisuuteen, jossa käsitellään myynnin, markkinoinnin ja kansainvälistymisen aiheita. Alihankinta-messuille lähdemme hankkeen puitteissa myös mukaan, Vepsäläinen kertoo. Documtecin liikevaihto on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa, vuonna 2020 tavoitteena on 2,5 miljoonaa. − Keski-Savossa on kohtuullisen hyvin teollista toimijaa sekä asiantuntijaorganisaatioita, jotka tarvitsevat kasvunsa tueksi tietotekniikkapalveluita. Varsinkin Kuopion seudulla on tällä hetkellä hyvä pöhinä, ja toivottavasti saamme samanlaista myös tänne Keski-Savoon, sillä näillä kaupungeilla on hyvä puitteet kehittyä ja tarjota yrityksille vieläkin paremmat toimintaedellytykset. Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Leppävirralla toimiva Oplatek Group Oy tekee optiikan ja kuituoptiikan suunnittelua ja valmistusta eri toimialoille. Yrityksen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa ja se työllistää 56 henkilöä. − Meillä on asiakkaita sekä Suomessa että maailmalla, viennin osuus on 40 %, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Huttunen. Yritys lähti TechnoGrowthiin mukaan jo hankkeen ensimmäisessä 1.0 -vaiheessa. − Teimme Navitas Kehityksen henkilöstön avustuksella investointi- ja kansainvälisyyssuunnitelman. Tänä päivänä teemme hankkeen mukana joitakin messumatkoja, muun muassa Alihankinta-messuilla olemme olleet mukana joka vuosi. Järjestimme myös täällä Leppävirralla yhdessä hankkeen kanssa vientiin ja rahoitukseen liittyvän kv-foorumitilaisuuden tänä keväänä. Huttunen näkee, että alueella on nyt positiivinen ilmapiiri. Rekrytoinnit ovat tuottaneet viime aikoina hieman haasteita, mutta niihinkin on saatu apua henkilöstöfirmoilta. − Aiemmin kyselijöitä oli enemmän, mutta ei tilanne nytkään hälyttävä ole. Olemme saaneet rekrytoitua sen, minkä olemme tarvinneet. Koulutamme itse työntekijämme ja täällä meillä on niin sanottuja puolisotyöpaikkoja, joita alueellamme kaivataan. Huttusella tuli 1.9.2018 10 vuotta täyteen Oplatekin palveluksessa ja usko tulevaisuuteen on kova. − Teemme laajennusta, investoimme uusiin koneisiin ja palkkaamme lisää väkeä. Uskomme siihen, että kun resurssit riittävät, niin erityisesti maailmalta, mutta myös kotimaasta kyllä löytyy meille tilauksia. KESKI-SAVON ALUEELLA TOIMII VAHVA JA AMMATTITAITOINEN ENERGIA- JA TEKNOLOGIAALAN YRITYSTEN KESKITTYMÄ.
10 Turvallisia ja viihtyisiä työympäristöjä Joroisissa vuonna 1992 perustettu OC-System Oy työllistää tänä päivänä 30 henkilöä ja viime vuoden liikevaihto oli 3,3 miljoonaa euroa. − OC-System Oy on korkealaatuisten verkko- ja suojaseinien, äänieristys- ja työtilojen kehittäjä, valmistaja ja projektitoimittaja. OC-System Oy:n tuotteitakäytetään ympäristöissä, joissa pääsy vaarallisille alueille tulee olla rajattu tai rakenteilta vaaditaan hyvää äänieristystä. OC-System Oy:n tavoitteena on tuotekehityksen ja muotoilun avulla löytää uusia ratkaisuja työympäristöjen turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen, kuvailee markkinointipäällikkö Riku Räisänen yrityksen toimintaa. OC-System on toiminut jo reilusti yli 20 vuotta ja on koko toiminta-aikansa ollut mukana erilaisissa kehittämishankkeissa. − TechnoGrowth on jatkumoa monille hankkeille, joissa olemme olleet mukana. Koemme hyötyvämme hankkeista ja kehitystyöstä, joten haluamme niihin mukaan. Olemme olleet mukana Alihankinta-messuilla, Lean-hankkeissa- ja koulutuksissa sekä vientihankkeissa. Navitas Yrityspalveluilla on tarjontaa ja olemme valinneeti itsellemme sopivimmat. Räisänen kertoo OC-Systemsin saaneen jonkin verran uusia kontakteja TechnoGrowth-hankkeen kautta. − Olemme pyörineet kuvioissa jo pitkään, joten meillä on laaja verkosto. Mutta kyllä olemme saaneet myös uusia ideoita ja kontakteja. Keski-Savon Räisänen kokee hyväksi toiminta-alueeksi. − Varkauden alueella on hyvä sijainti, liikenneyhteydet toimivat ja materiaalit kulkevat. Teollinen infra on todella hyvä ja teolliset palvelut ovat lähellä. Ainakin vielä olemme löytäneet hyvin motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Kansainvälinen suuryritys työllistää 400 − Sumitomo SHI FW on maailmanlaajuinen innovatiivisten kiertopeti (CFB) -teknologiaratkaisujen toimittaja ja tarjoamme ensiluokkaisia kestävän kehityksen energiaratkaisuja niin energiayhtiöille kuin teollisille ja kunnallisillekin asiakkaille tuoden heille lisäarvoa jatkuvalla panostuksella kasvuun ja teknologioidemme kehittämiseen tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Varkaudessa toimii yhtiömme globaali teknologiakeskus, jonka lisäksi yhtiön Service-toimintoja johdetaan Varkaudesta käsin, kertoo Senior Vice President Kari Kohvakka. Japanilainen teollisuuskonserni Sumitomo osti Amec Foster Wheelerin voimalaitosliiketoiminnan vuonna 2014. Kauppaan kuului myös Varkauden yksikkö. Japanilaisen Sumitomon historia juontaa peräti 1500-luvulle. − Vaikka Sumitomo SHI FW toimii itsenäisenä globaalina yhtiönä, uuden omistajan tausta perinteikkäänä ja vakavaraisena teknologiayhtiönä tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia edelleen kehittää yhtiön teknologioita ja liiketoimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti entistä ympäristöystävällisempään ja luotettavampaan suuntaan, luoden vahvan pohjan kasvulle. Yhtiö haluaa jatkaa valitsemallaan tiellä kiertopetiteknologian suunnannäyttäjänä niin korkean hyötysuhteen kuin polttoainejoustavuuden ja alhaisten päästöarvojenkin osalta, Kohvakka selittää. TechnoGrowthiin yritys lähti mukaan, koska heitä pyydettiin. − Hankkeen myötä olemme saaneet sekä alueellista näkyvyyttä että täsmätietoa tarjolla olevista koulutuksista, messuista ja muista hankkeen tarjoamista tai järjestämistä tapahtumista. Tämä kontaktipinta alueen tapahtumiin ja kehittämiseen on meille tärkeä, sanoo HR Director Eeva Ahtiainen. Sumitomo SHI FW:n Varkauden yksikkö työllistää tällä hetkellä noin 400 henkilöä. Ahtiainen näkee, että työnhakijat ovat kiinnostuneita yrityksestä. − Varkauden 100-vuoden teollisella historialla Keski-Savo on mitä mainioin paikka tehdä liiketoimintaa. Rekrytointien osalta tilanne on on ollut hyvä, ja kansainvälisessä yrityksessä työskentely on koettu kiinnostavana. Toki, on myönnettävä, että Varkauden sijainti esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna asettaa rekrytoinnille ja rekrytoivalle tietyn lisän. Tänä päivänä etenkin nuoret ikäpolvet ovat joka tapauksessa paljon liikkuvaisempaa lajia kuin aiemmin, joten sitouttamisen kanssa joudumme joka tapauksessa olemaan tarkkoina. Yhtiön vaihtuvuus on hyvin terveellä, jopa teknologiateollisuudessa vallitsevaa keskiarvoa paremmalla pohjalla. Ja tämän asian eteen tehdään jatkuvasti töitä; henkilöstöhallinto ja yrityksen edustajat käyvät jatkuvaa ja kehittävää keskustelua erilaisista toimenpiteistä ja tarpeista niin hankkeen, Kauppakamarin, Varkauden kaupungin kuin muiden alueellisten toimijoiden ja edustajien kanssa.
11 Suomen Uusyrityskeskukset ry valitsee vuosittain valtakunnallisen Vuoden Uusyrittäjän yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen sekä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Valinta tehdään kahdesta viiteen vuotta yrittäjänä toimineiden, uusyrityskeskusten avulla yrityksensä perustaneiden henkilöiden joukosta. Tänä vuonna kilpailun voittajaksi valittiin varkautelaisen RollTest Measurements and Controls Oy:n yrittäjä Mika Purhonen. RollTest Measurements and Controls Oy toimitti ensimmäisellä tilikaudellaan tuotteita kaikille mantereille. Myös liikevaihto oli heti tuolloin vakuuttava, 953 000 euroa. Toisen tilikauden liikevaihto olikin jo 1 443 000 euroa. Purhonen onnistui saamaan yrityksensä kannattavaan kasvuun. Tämä teki vaikutuksen myös Vuoden Uusyrittäjä -kilpailun tuomaristoon. − Olin otettu palkinnosta, mutta aluksi epäuskoinen, sillä yritykseni on toki minun omistuksessani melko uusi, mutta olen ollut mukana toiminnassa jo melkein 15 vuotta. Olemme tehneet töitämme ihan normaalisti, mutta palkinto kertoo, että jotain on tehty oikein, Purhonen naurahtaa. Yrittäjäura sujuvasti vauhtiin Purhonen oli miettinyt yrittäjäksi lähtemistä Ennen valtakunnallista Vuoden Uusyrittäjä -palkintoa Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkky ry palkitsi Purhosen yrityksen Vuoden 2018 Uusyritykseksi. VUODEN 2018 UUSYRITTÄJÄ VARKAUDESTA VARKAUDESSA YRITYSTÄÄN PYÖRITTÄVÄ JOROISLAINEN MIKA PURHONEN PALKITTIIN KESÄKUUSSA 2018 VUODEN UUSYRITTÄJÄNÄ. HÄNEN YRITYKSENSÄ ROLLTEST MEASUREMENTS AND CONTROLS OY TUOTTAA TELAMITTALAITTEITA SEKÄ TELAHIOMAKONEEN OHJAUKSIA JA MODERNISOINTEJA MUUN MUASSA PAPERI- JA TERÄSTEOLLISUUDELLE. JO TÄTÄ ENNEN WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY PALKITSI HELMIKUUSSA PURHOSEN YRITYKSEN VUODEN 2018 UUSYRITYKSEKSI. TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LINDROTH jo yli 20 vuotta, kun hänen työpaikkansa, vaativia mekaniikkatuotteita valmistava RollTest Oy kun yritys päätti vuonna 2015 luopua telamittalaitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen liittyvästä liiketoiminnan osasta ja Purhonen päätyi ostamaan osan liiketoiminnasta. − Yrittäjäura lähti mielestäni käyntiin sujuvasti, eikä mikään erityisesti yllättänyt. Toki nimenmuutokset ja muut käytännön asiat vaativat aluksi hieman selittämistä loppuasiakkaille ja yhteistyökumppaneille, mutta muuten kaikki meni oikein sujuvasti. Ihan vihreänä en yritystoimintaan lähtenyt, sillä olin pyörittänyt pienimuotoista, sivutoimista yritystä jo aiemmin. Purhonen kokee, että yrityksen perustaminen ei ole vaikeaa. − Juoksevat hommat ja sopimusasiat toki pitää hoitaa kuntoon ja neuvotella pankkien ja rahoitustahojen kanssa. Tavarantoimittajatkin olivat tuttuja, joten lähinnä vain ilmoitin y-tunnuksen muuttumisesta. Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkky ry:n Piia Puotiselta sain apua liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tarkentamiseen muun muassa Finnveran rahoitusprosessia varten. Savo on hyvä paikka yrittää Purhosen yritys työllistää tällä hetkellä vajaa 10 henkilöä ja maltillisia kasvusuunnitelmia on. − RTMC:n tavoitteena on olla toimialallaan Pohjoismaiden johtava yritys seuraavan kolmen vuoden kuluttua liikevaihdollisesti, tuloksentekokyvyssä ja teknologiassa. Kasvuun pyritään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, mutta kannattavuus edellä. Tämä edellyttää tarkoin harkittuja siirtoja ja etukäteissuunnittelua ja -laskentaa. Savon Purhonen näkee hyvänä toimipaikkana yritykselleen, vaikkakin asiakkaat ovat pääosin maailmalla. − Täällä on hyvä asua ja elää. Koulujen koko on järkevä ja paikka on hyvä lapsiperheelle. Myös paikallinen yritysyhteistyö toimii hyvin. Teemme yhteistyötä paikallisen alihankintaverkoston kanssa niin paljon kuin mahdollista. Koen myös, että elinkeinoelämää tuetaan, eli apua saa, jos tarvitsee, Purhonen päättää.
12 SAVO VESILTÄ, LUONTOELÄMYKSET KIINNOSTAVAT ARTO KEINÄSEN YHDEN MIEHEN LUONTOMATKAILU- JA OHJELMAPALVELUYRITYS LAKELANDGTE VIE SEKÄ PAIKALLISIA ETTÄ KOTIMAISIA JA ULKOMAISIA TURISTEJA LUONTOON JA TARJOAA MYÖS OHJELMAPALVELUJA. LUONTOELÄMYKSET KIINNOSTAVAT ERITYISESTI KANSAINVÄLISIÄ TURISTEJA. LakelandGTE on toiminut vuodesta 2009 Savo-Karjalan alueella. − Yritykseni tarjoaa muun muassa melontaan ja kalastukseen liittyviä palveluita, retkiä, ohjelmapalveluita ja erilaisia kursseja. Lady of the Lake -ekopaatilla vien ryhmiä risteilyille, Arto Keinänen kertoo. Ekopaatti on Suomen ainut sataprosenttisesti sähkökäyttöinen risteilyalus. Säältä suojassa istutaan nahkasohvalla melkein vedenpinnan tasolla ja kuullaan kipparin tarinoita. − Sähköalus on lähes äänetön, sen kyydissä pääsee lähelle luontoa paikkoihin, joihin isoilla laivoilla ei pääse. Tahdon tarjota hienoja ja turvallisia järvi-Suomen elämyksiä asiakkaillemme sekä paikallisesti että kansainvälisesti Savon ja Saimaan alueella. Keinänen on panostanut yrityksensä verkkosivuihin ja myös kansainväliseen asiakaspalveluun. Verkkosivuilla kielinä ovat suomi, englanti, venäjä, kiina, saksa ja ranska. − LakelandGTE on pieni, mutta aktiivinen, kansainvälistynyt yritys. Palvelut on suunnattu myös ulkomailta saapuville matkailijoille, mikä on tärkeää, sillä Suomeen kaivataan luontoon ja vesistöön liittyviä matkailutuotteita. Keinäsen yritys vastaa tähän tarpeeseen erinomaisesti, ja hän on panostanut myös palveluiden oston helppouteen, toteaa Navitas Yrityspalveluiden matkailukoordinaattori Eeva Lemiläinen. TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LINDROTH
13 Syys-Vekara 15.-21.10.2018 Koulujen syyslomaviikolla ei Varkaudessa ole tylsää! Syys-Vekara esittelee koulujen syyslomaviikon ohjelmatarjonnan lapsille ja perheille Varkaudessa. Lomaviikon viettäminen Varkaudessa on tekemistä täynnä, kun tarjolla on 25 eri ohjelmasisältöä. Ohjelmatarjonta huomioi kaikenikäiset lapset vauvoista alkaen. Vauvojen värikylpy houkuttelee vauvat ja taaperot yhdessä vanhempien kanssa syksyiseen maalaushetkeen. Kesän Vekara-Varkaus -festivaaliviikon luontoteema jatkuu muissakin Syys-Vekaran ohjelmissa; Hauska luontopäivä Honkapirtillä -tapahtuma kutsuu koko perheen viihtymään makkaraa paistaen ja luontoaiheisia tehtäviä tehden, Kalastuskoulussa lapset tutustuvat Vaaputtajien majalla muun muassa perhonsidontaan ja Härkämäen observatorion avoimissa ovissa luonto- ja avaruusaiheiset sisällöt hämmästyttävät kävijöitä. Syys-Vekara tarjoaa myös upeita esityksiä; Teatteri Hevosenkenkä vierailee nauruhermoja kutkuttavilla Pippuridino-esityksillä, Väinölässä nähdään Adalmiinan helmi -nukketeatteriesitys ja Varkauden Teatterissa Tuhkimo-näytelmä viihdyttää uudella, raikkaalla versiolla. Hauskaa ajanvietettä tarjoavat myös lasten heppapäivä, karting, Satupäivän satuseikkailu, peuhauinnit, nukkesairaala, sarjakuvatyöpaja ja perhejooga. Luistelun ystävät ilahtuvat Syysloman Jääliikuntaleiristä ja koko perheen yleisöluisteluista. Leikkipäivä intiaanikylässä pukee lapset sulkapäähineisiin ja vain mielikuvitus on rajana kun keppihevoset kirmaavat ohi tiipiin ”nuotio”-paikalle lauluhetkeen. Täydennetty Syys-Vekaran ohjelma on nähtävänä Vekara-Varkauden kotisivuilla www.vekara-varkaus.fi. Tarinoiden Taulumäki - kaupunkifestari kaikenikäisille 10.11.2018 Iloa ja valoa jo 20 vuotta! Tarinoiden Taulumäki tapahtuma piristää Varkauden marraskuista isänpäivän aattoiltaa jo 20. kerran. Ilta tarjoaa monipuolisia taide-esityksiä, työpajoja askartelunhaluisille ja seikkailuja lapsille. Eri ikäryhmät huomioivassa tapahtumassa on edustettuna niin paikallista osaamista, alueen taitajia kuin valtakunnallisia tähtiäkin. Kirjailijavieraaksi saapuu Antti Heikkinen, jonka tunnetuimpia teoksia ovat Pihkatappi (2013) ja syksyllä 2014 ilmestynyt Juice Leskisen elämäkerta Risainen elämä. Illan musiikkivieras on Tero Vaara, joka Mamba-yhtyeen kautta on avannut tiensä lukuisten suomalaisten sydämiin. Vaaran keikalla soivat miehen hitit vuosien varrelta; Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä, Lauantai-ilta, Valokuvia, Älä jätä minua, Vielä on kesää jäljellä… Taikuri Salomaa hämmästyttää lähitaikuudella ja tanssiryhmä Samba Tropical tuo tuulahduksen brasilialaisesta karnevaalimeiningistä. Soisalo-musiikkiopiston oppilaskonsertti on yksi tapahtuman suosikeista. Kirjaston eri tiloista löytyy illan aikana mm. hemmotteluhuone, UV-valotaidetta, vartalomaalausnäytös ja kasvomaalausta. Lisäksi Varkauden Teatteri, Teatteriryhmä Nimettömät ja Hyvinvointi Ankkuri tuovat oman antinsa illan ohjelmaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmatiedot avataan lokakuussa visitvarkaus.fi -sivulle. Lisätiedot: Navitas Yrityspalvelut, tapahtumatuotanto, p. 040 575 0536, heli.sutinen@ navitas.fi. KESÄN 2018 TAPAHTUMAT SAMPEA JA SAMPPANJAA -KAUPUNKIFESTIVAALI järjestettiin 10.- 11.8.2018 Varkauden Itsenäisyydenpuistossa. Kyseessä oli tapahtuman kymmenes juhlavuosi. Tapahtuma ylsi kävijätavoitteeseensa, eli noin 4000 kävijään. VEKARA-VARKAUS -FESTIVAALIVIIKKOA VIETETTIIN 11.-17.6.2018. Tapahtuman kokonaiskäyntimäärä oli 27 800. Maksullisia tapahtumia oli 33 ja ilmaisia 57. Kaikkiaan tapahtumia oli 90, niissä oli yhteensä 299 esitystä. Ensi kesänä juhlitaan Vekara-Varkaus -tapahtuman 25. juhlavuotta. Sampea ja Samppanjaa -tapahtumaa vietettiin kesällä 2018 kymmenettä kertaa. Tapahtuma keräsi Itsänäisyydenpuistoon sekä paikallisia että Varkauteen muualta saapuneita tapahtumavieraita. TAPAHTUMIA!
14 KAVIAARIA, MUSIIKKIA JA LVL-TUOTANTOA TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH ELOKUUSSA SAMPEA JA SAMPPANJAA -FESTIVAALIN AIKAAN VARKAUTEEN SAAPUI JOUKKO ULKOPAIKKAKUNTALAISIA TUTUSTUJIA ERI PUOLILTA SUOMEA. MITEN HE NÄKIVÄT KAUPUNKIMME? KUVITUS: FREEPIK.COM Vierailijoiden ohjelmaan kuului ensimmäisenä tutustuminen Stora Enson Varkauden tehtaan LVL-tuotantoon (Laminated Veneer Lumber, viilupuu). LVL on useisiin käyttötarkoituksiin soveltuva materiaali, jota voidaan hyödyntää myös yhdessä muiden rakennusmateriaalien kanssa. Se on painoonsa suhteutettuna lujimpia puupohjaisia rakennusmateriaaleja. Seuraavana oli vuorossa kierros ainutlaatuisessa Mekaanisen Musiikin Museossa, jossa on koko mekaanisen musiikin historia vuodesta 1850 nykypäiviin saakka nähtävänä ja kuultavana. Museo kuluu lajissaan Euroopan parhaimpiin ja se mainitaan ulkomaisissa matkaopaskirjoissa Top Ten -vierailukohteena Suomessa. Musiikin maailmaan sukeltamisen jälkeen siirryttiin tutustumaan Carelian Caviar Oy:n kaviaarituotantoon. Yrityksen tuotantotiloissa polskuttelee ympäristöystävällisissä olosuhteissa yli satatuhatta siperiansampea. Niiden mädistä saadaan korkealaatuista tuorekaviaaria. Varkautelainen kaviaari on arvostetuinta Malossol-kaviaaria, joka on tuoretta ja kevyesti suolattua. Carelian Caviar on ensimmäinen pohjoismainen kaviaarintuottaja. Päivän päätteeksi vierailijat siirtyivät nauttimaan Sampea ja Samppanjaa -tapahtuman annista; ruoasta, juomasta ja Suomen eturivin artisteista. MITÄ AJATUKSIA VIERAILU JA VARKAUS HERÄTTIVÄT? SILJA HUHTINIEMI, KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI − Varkauden teollisuudella on pitkät perinteet ja alueella on nykyään erottuvaa osaamista. Kaupunki on kokoaan isompi ja keskeinen osa Itä-Suomea. Koko ItäSuomen alueella tarvitaan rohkeutta ajatella isosti ja tähdätä maailman kärkeen yhteistyössä. HANNU KOMU, ONVISIO CONSULTING − Varkaus on mielestäni kiinnostava ja kehittyvä kaupunki. Stora Enson LVL-tuotanto on hieno asia, sillä puurakentaminen on tulevaisuutta. Tehdasmiljöö kaupungin sydämessä on upea, ja kaupungin historia on todella kiinnostava. Matkailukohteena Mekaanisen Musiikin museo on ainutlaatuinen kansainvälisen tason kohde. Kaviaari ja lohituotanto ovat myöskin kansainvälisesti kiinnostavaa bisnestä. MATTI HUURINAINEN, ENERGIAHAKE HUURINAINEN OY − Vierailupäivä Varkaudessa on ollut mielenkiintoinen. En normaalisti osallistu tällaisiin tilaisuuksiin, mutta tänne päätin tulla mielenkiinnosta. Olen itse Kajaanista ja yritykseni toimii sieltä käsin. Mielestäni täällä meininki on virkeämpää. Stora Enson tehdas olikin jo ennestään tuttu, sillä olemme aloittelemassa yhteistyötä. Kalabisnes on Varkauden erikoisuus, jota kannattaa hyödyntää. MARCUS BLOMQVIST, MERASCO OY − Varkaudesta jäi kuva elinvoimaisena ja yrittäjäystävällisenä kaupunkina. Tehdasklusteri tukee monimuotoista yrittämistä rinnallaan. Myös kaupungin kulttuuritarjonta Sampea ja Samppanjaa -tapahtuman muodossa sekä erinomainen Mekaanisen musiikin museo tekivät vaikutuksen. VLADIMIR MOSIN, INTERCARGO LLC − Really, my first visit to Finland was in distant 1995 – it’s a sea of time and I have the right to compare. When my wife and I took part in this holiday, we felt ourselves for the first time in many years, as a members of a large family of close relatives. We found a warm, friendly atmosphere and new friends while we were in Varkaus.
15 VARKAUS HOUKUTTELEE ASUNNONOSTAJIA VARKAUDEN ASUNTOKAUPASSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ HYVIN VAUHTIA, KUNHAN KOHDE ON OIKEANLAINEN. MIKSI VANTAALAISPERHE JA SALOLAINEN TIMO PÄÄTYIVÄT OSTAMAAN ASUNNON VARKAUDESTA? Myyntineuvottelija Soile Varpunen-Aalto Varkauden Kiinteistömaailmasta on tehnyt viime aikoina useampiakin asuntokauppoja ulkopaikkakuntalaisten kanssa. − Ulkopaikkakuntalaiset näkevät kaupunkimme aivan eri silmin. Täällä on edullisia asuntoja, puhdasta luontoa, vesistöä joka puolella, hiihtolatuja, harrastusmahdollisuuksia, satamia, kaikki tarvittavat palvelut, kaupungin hyvä sijainti ja etäisyydet muihin kaupunkeihin nähden, Varpunen-Aalto luettelee. Varpunen-Aallon kanssa asuntokaupat tehneen vantaalaisen Kati Andersinin perheeseen kuuluvat puoliso sekä 6- ja 12-vuotiaat lapset. Perhe viettää talvisin aikaa Tahkolla, mutta asunnon he päätyivät kuitenkin ostamaan Varkaudesta. − Varkaudessa asunnot ovat kohtuuhintaisia ja saimme täältä hyvän tukikohdan keskeiseltä paikalta. Täältä on hyvät tieyhteydet sekä etelään että pohjoiseen. Emme ole kokonaan muuttamassa tänne, mutta tulemme viettämään täällä tulevaisuudessa paljon aikaa. Mieheni tekee esimerkiksi nyt kesällä töitä osittain etänä Savosta käsin ja lomat olemme täällä. Verkkoyhteydet pelaavat tänä päivänä niin hyvin, että töitä voi tehdä etänä paljonkin. Palvelut kätevästi saatavilla Andersinin perhe osti kakkoskodikseen kerrostaloasunnon. Varkaus oli perheelle ennestään jollain tasolla tuttu, sillä Kati Andersinin isän suku on Heinävedeltä. − Varkaudessa on tullut piipahdettua, mutta vasta nyt tutustumme kaupunkiin kunnolla. Vantaalla on yleensä vaikeuksia saada autoa parkkiin, mutta täällä kaikki palvelut ovat kätevästi saatavilla. Varsinkin pienempi lapsi on ollut kovasti innoissaan uimapaikoista ja myös murre on elämys Vantaalla kasvaneille lapsille. − Olemme kokeneet positiivisena, tosin aluksi myös yllättävänä, sen että täällä oikeasti jutellaan myös tuntemattomille. Asiat otetaan muutenkin enemmän huumorilla, eikä kaikki ole niin vakavaa kuin pääkaupunkiseudulla. Viihtyisä ympäristö täynnä mahdollisuuksia Andersin perhe aikoo viettää nyt aikaa tutustuen Varkauden alueeseen pyöräillen ja ulkoillen. Erityisesti monet rannat, joilla on tilaa, tuntuvat luksukselta. − Pääkaupunkiseudulla on rannoilla niin paljon porukkaa, että sekaan ei meinaa mahtua. Täällä on niin paljon vettä ja erilaisia rantoja, että myös tilaa riittää. Käymme varmasti myös suvun mökillä Heinävedellä, mutta on mukava, että lähellä on oma kakkoskoti. Perheen asettuminen taloon sujui vauhdikkaasti. − Järjestyi niin, että saimme ostettua asunnon kalustettuna ja kaupatkin hoituivat nopeasti ja vaivattomasti Soilen kanssa. Nyt meillä on avaimet uuteen asuntoomme ja voimme aloittaa tutustumiseen uuteen ympäristöömme. Tällä alueella tuntuukin olevan paljon erilaista tekemistä tarjolla. Heräteostoksena asunto Salolainen Timo Rouvinen oli asuntovaunullaan Jäppilässä majoittumassa ja pyöräili samalla reissulla Varkauteen käymään. − Päädyin kävelyretkelläni venesatamaan ja siitä se ajatus sitten lähti. Huomasin, että läheisistä taloista oli satamaan vain parisataa metriä ja alueella oli asunto myynnissä pienkerrostalossa. Otin sitten yhteyttä kiinteistövälittäjään ja eipä mennyt kuin parikymmentä minuuttia, kun kaupat oli tehty, melko nopeaa toimintaa myyjältä, Rouvinen nauraa. Rouvinen harkitsee siirtyvänsä Varkauteen kokonaan. Ystäviä ja tuttavia kaupungissa on jo valmiiksi. − Tykkään liikkua vesillä ja lähtö onnistuu nyt melkein kotipihasta, retkipaikkoja sekä saaria riittää tutustuttaviksi. Täällä minua houkuttivat erityisesti juuri vesistöt, kulkuyhteydet sekä latuverkosto. Ja puhuivatpa tuttavat Lapualla saakka, että Varkaudessa ovat asuntojen hinnat nousussa. Varkaudessa riittää Rouvisen mukaan aktiviteetteja ja ympäröivä luonto on upea. - Aiemmin tiesin Varkaudesta sen, että täällä haisee tehtaan takia, mutta ei täällä enää haise, sillä tehtaalla ovat tainneet tuotantotavat muuttua. Varkauden ympäristö on upea ja sijainti kartalla loistava. Välillä tulee käytyä myös pohjoisessa, ja täältä pääsee siihenkin suuntaan kätevästi. TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LINDROTH
16 TERVEYSKAMPUKSEN RAKENNUSHANKE ETENEE AIKATAULUSSA VARKAUDEN SAIRAALA TUOTTAA ASUKKAILLEEN JA JOROISTEN KUNNAN ASUKKAILLE KATTAVAT TERVEYDENHUOLLON PALVELUT LÄHIPALVELUNA. MYÖS LEPPÄVIRTA SEKÄ HEINÄVESI OVAT KÄYTTÄNEET VARKAUDEN SAIRAALAN TUOTTAMIA PALVELUJA. YHTEENSÄ SAIRAALAN VAIKUTUSALUEELLA ASUU YLI 40 000 ASUKASTA. VÄLIMATKAT LÄHIPIIN KESKUSSAIRAALOIHIN KUOPIOON JA MIKKELIIN OVAT PITKIÄ. TERVEYDENHUOLLON TUOTANTOTAPOJEN JA KEHITTYNEEN TEKNOLOGIAN ANSIOSTA VALTAOSA SAIRAUKSISTA VOIDAAN HOITAA PAIKALLISESTI ILMAN TEHOHOITOA. TEKSTI: JUKKA KOSKINEN KUVA: VARKAUDEN KAUPUNKI P alveluiden järjestäminen Varkauteen ja lähialueille kustannustehokkaasti on yksi keskeinen tavoite uudessa Terveyskampus-hankkeessa. Uusi Terveyskampus korvaa nykyiset sairaalarakennukset pois lukien vuonna 1936 rakennettua vanhaa tehtaan sairaalaa, joka jää uusirakennushankkeen ulkopuolelle. Vanhalle tehtaan sairaalalle mietitään uusia käyttötarkoituksia. Hankeen toteutusmuodoksi on valittu elinkaarimalli. Tällä menettelyllä Varkauden kaupunki varmistaa paremmin suunnitteluratkaisujen toimivuuden, sillä palveluntuottajien on panostettava suunnitteluun ja kehitettävä uusia ratkaisuja investointi- ja ylläpitokustannuksia säästääkseen. Tilaaja saa myös varmuuden, että rakennus täyttää käytännössä sovitut tavoitteet muun muassa toiminnallisuuden, energiatehokkuuden, toimivuuden, materiaalien kestävyyden ja sisäilmaston suhteen. Palveluntuottaja vastaa tilaajalle palveluntuottamisesta pitkän erikseen sovitun sopimuskauden ajan, minkä jälkeen tilaaja ottaa rakennuksen vastaan. Varkauden kaupunki on päättänyt sopimuskaudeksi 20 vuotta. Palveluntuottaja vastaa myös vähintään perustason siivouksesta, kiinteistöhuollosta ja ulkoalueiden kunnossapidosta. Investointipäätös vuodenvaihteen jälkeen Nykyisten sairaalarakennusten pinta-ala on noin 23 500 bruttoneliötä. Uuden Terveyskampus -rakennuksen tavoitepinta-alana on 15 000 bruttoneliötä. Nykyisten toimintojen lisäksi palveluihin integroidaan nykyisin kaupungintalolla sijaitsevat sosiaalipalvelut. Uusi rakennus sijoittuu nykyisten rakennuksien taakse henkilökunnan parkkialueelle. Väistötiloja ei tarvita uudisrakentamisen vuoksi, vaan palvelut voidaan tuottaa nykyisissä rakennuksissa. Hanketta viedään parhaillaan eteenpäin kolmen laadukkaan palveluntarjoajaehdokkaan kanssa kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Huhtikuun alussa alkanut neuvotteluvaihe päättyy marraskuun puolivälissä, jolloin ehdokkaat antavat tarjouksensa omilla luonnossuunnitelmillaan. Marraskuussa tehtävien hinta- ja laatuvertailujen jälkeen hanke etenee päätöksentekoon Varkauden kaupungilla. Investointipäätöstä hankkeesta odotetaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Investointipäätöksen jälkeen alkaa toteutussuunnittelu, jonka aikana suunnitelmat tarkennetaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Rakentaminen on tavoitteena aloittaa noin 3-4 kuukautta investointipäätöksen jälkeen. Rakentaminen kestää noin 1,5 vuotta, jonka jälkeen suoritetaan toimintakokeita, varustetaan rakennus ja suoritetaan muuttoa. Siirtymisen uusiin tiloihin ennakoidaan tapahtuvan keväällä 2021. Varkauden kaupungin verkkopalvelussa on avattu kesäkuussa 2018 henkilökunnalle ja kaupunkilaisille suunnattu tiedotussivusto. Palveluun on linkki Varkauden kaupungin etusivulla. Tarkempi osoite on www.varkaus.fi/terveyskampus. HANKELUPAVAIHE • 23.1.2017, § 16 Kaupunginhallituksen periaatepäätös hankesuunnitelman hyväksymisestä ja sosiaali- ja terveysministeriön luvan hakemisesta hankkeelle • 30.1.2017, § 9 Kaupunginvaltuuston periaatepäätös hankesuunnitelman hyväksymisestä ja sosiaali- ja terveysministeriön luvan hakemisesta hankkeelle • 27.3.2017 Pohjois- Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmän lausunto • 24.4.2017 Pohjois- Savon SOTE investointiryhmän lausunto • 25.4.2017 STM lupahakemus uuden sairaalan rakentamiselle jätetty • 20.6.2017 STM myönteinen päätös uuden sairaalan rakentamiselle myönnetty (STM 1744/2017) • 4.9.2017, § 229 Kaupunginhallituksen päätös asiantuntijakumppaneiden kilpailutuksen ja kilpailutusasiakirjojen valmistelusta • 3.4.2018 § 83 Kaupunginhallituksen päätös kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn hyväksytyistä ehdokkaista.
17 WARKAUDEN KAMPUKSELLA TAPAHTUU AVOIMET OVET JA SYYSTÄRSKYT JÄRJESTETTIIN Warkauden kampuksella syyskuussa. Kaikille avoin tapahtuma keräsi paikalle paitsi kampusten opiskelutarjonnasta kiinnostunutta väkeä myös yrityksiä ja työnhakijoita. Tarjolla oli tietoa työpaikoista, opiskelusta, opintojen rahoittamisesta, osaamisen kehittämisestä, työharjoittelupaikoista, opinnäytetyömahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Paikalla oli lukuisia yrityksiä esittelemässä toimintaansa ja etsimässä uusia työntekijöitä. Tapahtuma toimi myös verkostoitumismahdollisuutena yrittäjille sekä oppilaitosten edustajille. Warkauden kampuksella toimii Savon ammattiopisto ja lukio, Savonia ammattikorkeakoulun Varkauden yksikkö sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo -yksikkö. Kaupunki, Navitas Yrityspalvelut, oppilaitokset ja yritykset pyrkivät yhdessä kehittämään toimintamalleja, joiden avulla pystytään vastaamaan koulutuksellisesti alueen yritysten rekrytointitarpeisiin. Tuutorit Juho Hyvärinen ja Arttu Komi esittelivät kampusta vierailijoille. Hyvärinen ja Komi opiskelevat metallialaa kolmannella vuosikurssilla. Valmistumisen jälkeen töitä häämöttää jo näköpiirissä, sillä alalle tarvitaan tekijöitä. SAVONIA VARKAUS Energiantutkimuskeskus Energiatutkimuskeskus tarjoaa tuotekehitys- ja testaus- sekä koulutuspalveluja energiatuotannon-, -siirron ja jakelun sekä energiavarastoinnin osa-alueilla teknologia-alan yrityksille ja muille yhteisöille. • Polttoainetestaus • Korroosio- ja materiaalitestaus • Bioöljyn poltin- ja polttotestaus sekä starttiko- keet • Savukaasupäästöjen mittaus ja puhdistuslaite vvtestaus • Maalämpöjärjestelmä- ja vaihdintestaus liiketoiminta.savonia.fi/tuotekehitys-ja-testaus TEKSTI JA KUVAT: MARIANNE LINDROTH
18 WALTTERIN KOULUN 5-LUOKKALAISET ovat ovat jälleen mukana Nuori Yrittäjyys ry:n Pikkuyrittäjät-ohjelmassa. Hyviä kokemuksia on jo viime lukuvuodelta. Yrittäjyyskasvatuksesta vastaava opettaja Mari Karhu kertoo, että valmisteluja on jo tehty, mutta varsinaisesti pikkuyrittäjät pääsevät tositoimiin kevätpuolella. − Viime vuonna ohjelmaa veti kollegani Johanna Paasonen, joten itse olen nyt tutustunut viime vuoden kokemuksiin, joita voin hyödyntää. Pikkuyrittäjyydestä on koulullamme äärettömän hyviä kokemuksia. Ohjelma tarjoaa hyviä harjoitteita opetukseen ja yhteiskuntaopin oppimiseen sekä tietenkin mahdollisuuden innostavaan yrittäjyyskokemukseen. − Pikkuyrittäjät-ohjelma on osa yhteiskuntaopin opetustamme ja yrittäjyysasioissa meitä sparrailee Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n väki. Nuoret yrittäjämme siis saavat oppia ihan oikeilta yrityskehittäjiltä, Karhu selittää. − Yrittäjäasenteen opettaminen on mielestäni tärkeää. Pikkuyrittäjät pääsevät keskittymään olennaiseen ja tekemään oikeasti töitä sekä olemaan innovatiivisia ryhmässä. Mielestäni on loistavaa, että lapset oppivat tuntemaan yrittäjyyskokeilun aikana omia vahvuuksiaan ja pääsevät itse ideoimaan ja tekemään. Yrittäjyyskasvatusta pyritään tuomaan opetukseen enemmänkin Varkaudessa. − Tavoitteena on tehdä yrittäjyyskasvatuksesta eteenpäin vievä kokonaisuus OPS:aan vuosiluokille 0-9. Suunnittelutyö aloitettiin elokuussa, ja tämä kokonaisuus konkretisoitunee kahden vuoden kuluttua. PIKKUYRITTÄJYYS TUO VAHVUUDET ESIIN Toukokuussa 2018 5A-luokan Aino Juvosen ja Elena Widgrénin bisnes oli hiusdonitsikauppaa. KIITOS YRITTÄJILLE! VARKAUDESSA JUHLISTETTIIN YRITTÄJIÄ KAUPUNGIN tarjoaman illallisen merkeissä valtakunnallisena yrittäjän päivänä 5.9.2018. Juhlapuheissaan kaupunginjohtaja Hannu Tsupari sekä Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitinen kiittivät yrittäjiä heidän merkittävästä panoksestaan alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden hyväksi. Tsupari myös kertoi arvostavansa yrittäjien innovatiivisuutta sekä lupasi kaupungilta tukea osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi muun muassa oppilaitosyhteistyön kautta. Yrittäjän päivää vietettiin tänä vuonna jo 21. kerran, ja sen tavoitteena on kertoa yrittäjyyden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä saada nuoret innostumaan yrittäjyydestä. Kiitos sinulle yrittäjä! TEKSTIT: MARIANNE LINDROTH KUVAT: MARIANNE LINDROTH & PETRA RYYMIN
19 SAVON SILMUT SPARRAA KEHITTÄMISAPUA PK-YRITYKSILLE HUIPPUOSAAJILTA LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA YHDISTÄMÄLLÄ VTT auttaa asiakkaitaan kehittämään uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja, jotka luovat edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Kattavat yhteistyöverkot mahdollistavat parhaan osaamisen hyödyntämisen maailmanlaajuisesti. − Tarjoamme tutkimus ja innovaatiokumppanuutta. Esimerkiksi pk-yrityksille voimme tarjota palveluita, jotka kehittävät yritysten teknologiaa tai liiketoimintaa tai molempia. Lähdemme siitä ajatuksesta, että haluamme auttaa pk-asiakkaitamme menestymään, kertoo asiakaspäällikkö Jyrki Poikkimäki. Prosessissa lähdetään liikkeelle asiakkaan tarpeista. − Käymme keskustelua potentiaalisen asiakkaan kanssa liiketoimintaympäristöstä ja siitä, miten pitäisi reagoida ja millaisia teknologian ja liiketoiminnan kehitystarpeita on. Tästä lähdemme sitten yhdessä työstämään asioita eteenpäin. − Ensimmäiset tapaamiset ovat tyypillisesti myyntikeskusteluja, jossa kartoitetaan asiakkaan kehittämistarpeita sekä mahdollisia yhteistyöalueita. VTT:n toimeksiantojen hinnat vaihtelevat pienistä työpajatyyppisistä noin 1000 euron toimeksiannoista aina useiden vuosien kehittämisohjelmiin. Usein lähdetään liikkeelle yrityksen kehityssuunnitelman laatimisesta. Kehityssuunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössä yrityksen avainhenkilöiden kanssa. Kaksivuotisen kehityssuunnitelman laatiminen vie kalenteriaikaa kolmesta kuuteen kuukautta ja VTT:n asiantuntijapalvelut maksavat noin 10 000 - 20 000 euroa. VTT tarjoaa palveluitaan kaikille toimialoille. Mikäli palveluista haluaa keskustella, voi aloittaa olemalla yhteydessä Varkauden VTT-asiamieheen, eli Navitas Yrityspalveluiden Tuula Kokkoseen. − Lisätietoja palveluista pk-yrityksille löytyy myös verkkosivultamme. Myös minuun voi olla suoraan yhteydessä, Poikkimäki kannustaa. TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY ON YKSI EUROOPAN JOHTAVISTA TUTKIMUS- JA TEKNOLOGIAORGANISAATIOISTA, JOKA TUOTTAA KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ LISÄÄVIÄ TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPALVELUITA YRITYKSILLE JA JULKISELLE SEKTORILLE. WWW.VTT.FI Tuula Kokkonen Yritysasiantuntija, VTT-asiamies 040 512 7901, tuula.kokkonen@navitas.fi Jyrki Poikkimäki Customer Account Lead 040 566 0292, jyrki.poikkimaki@vtt.fi SYKSYN 2018 TAPAHTUMIA 10.10. NAVITAS AAMUKAHVIT Lokakuun Navitas aamukahveilla käsitellään yritysten turvallisuuskysymyksiä. Tilaisuudessa kuulemme turvallisuusalan yritysten alustuksia aiheesta. Aamukahveille ovat tervetulleita kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet, yrittäjät, yrittäjähenkiset ja yrittäjien kanssa toimivat tahot. 11.10. KV-FOORUMITILAISUUS TechnoGrowth 2020, TG 2.0 - hanke järjestää seuraavan kv-foorumitilaisuuden Kuopiossa 11.10.2018. Teemoina mm. Market Entry -prosessi ja palveluliiketoiminnan tuki tuotemyynnissä. 18.10. SIJOITTAJASEMINAARI Lisätietoa seminaarista tulossa! 8.11. MIKROMATCH-VERKOSTOITUMISTAPAHTUMA MikroGrow-hankkeen ja muiden yhdessä järjestämä verkostoitumistapahtuma Kuopiossa. 27.11. YRITTÄJYYS AMMATIKSI -INFO Mitä on yrittäjyys ja yrittäminen? Mitä yrittäjältä vaaditaan? Tule kuulemaan yrittäjyydestä asiantuntijoilta! Kaikki tapahtumamme ja lisätiedot >> yritystapahtumat.navitas.fi HUHTIKUUSSA 2018 KÄYNNISTYNYT HANKE tarjoaa tukea ja kehitysapua elintarvikealan toimijoille ja siitä kiinnostuneille henkilöille. Kiinnostaisiko mukava opintoretkipäivä, käytännönläheinen tuotekehityskokeilu tai vaikkapa tuote-esittelyvalmennus/tuote-esittelyn saaminen yritykseen? Kaipaisitko apua yrityksen nettisivujen suunnitteluun tai voisiko some-kanavia hyödyntää paremmin omassa markkinoinnissa? Tässä muutama esimerkki Savon silmut - pienten elintarviketoimijoiden sparraushankkeen aktiviteeteista. Hankkeen syksyn ohjelmassa on muun muassa opintoretki Tampereelle FastFood&Cafe&Ravintola 2018 -messuille lokakuussa, ja marraskuussa mikroyrittäjyyden työpajapäivät Kuopiossa sekä päiväretki maakunnan mielenkiintoisiin ruoka- ja matkailukohteisiin. SAVON SILMUT – pienten elintarviketoimijoiden sparraushanke • Toteutusaika: 1.4.2018 - 31.8.2020 • EAKR-rahoitteinen maakunnallinen kehittämishanke, päätoteuttaja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, osatoteuttaja Navitas Kehitys Oy • Toteutusaika: 1.4.2018 - 31.8.2020 • Lisätietoja: projektijohtaja Armi Nissinen, 040 552 6727, armi.nissinen@navitas.fi, navitas.fi/savonsilmut
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==